PPalvelukartta

Dutasteridi ja libido

Toimitus · Osio: Antiestrogeenit ja käytön jälkeinen hoito: uusia näkökulmia · Lukuaika: 7 min
Dutasteridi ja libido
Kuva: Michał Parzuchowski / Unsplash

Dutasteridi on reseptilääke, joka estää testosteronin muuttumista dihydrotestosteroniksi. Sitä käytetään eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa ja joissakin maissa hiustenlähdön hoidossa. Keskustelua herättää eniten sen mahdollinen vaikutus libidoon. Toimitus kävi läpi, mitä satunnaistetut tutkimukset ja seuranta-aineistot kertovat.

Mikä dutasteridi on ja miten se vaikuttaa

Dutasteridi kuuluu 5-alfareduktaasin estäjiin. Entsyymi 5-alfareduktaasi muuttaa testosteronin dihydrotestosteroniksi eli DHT:ksi, joka on androgeenireseptoriin voimakkaammin sitoutuva androgeeni. Eturauhasessa, ihossa ja karvatupissa juuri DHT on keskeinen vaikuttaja.

Entsyymistä on kaksi päämuotoa. Finasteridi estää pääasiassa tyypin 2 entsyymiä, kun taas dutasteridi estää sekä tyyppiä 1 että tyyppiä 2. Tämän vuoksi dutasteridi laskee veren DHT-pitoisuutta voimakkaammin: julkaistuissa tutkimuksissa lasku on ollut yli 90 prosentin luokkaa, kun finasteridilla se on ollut noin 70 prosenttia.

Lääkkeen puoliintumisaika on pitkä, useita viikkoja, ja sen poistuminen elimistöstä kestää hoidon lopettamisen jälkeen kuukausia. Tämä on olennaista haittavaikutusten arvioinnissa: oireiden häviäminen ei tapahdu heti lopettamisen jälkeen.

Suomessa dutasteridi on reseptilääke, jonka hyväksytty käyttöaihe on eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoito. Myyntiluvat ja valmisteyhteenvedot ovat Fimean valvonnassa, ja valmisteyhteenveto on virallinen lähde haittavaikutuksista.

On myös huomattava, että 5-alfareduktaasin estäjät vaikuttavat PSA-arvoon: ne laskevat sitä tyypillisesti noin puoleen. Lääkärin on tiedettävä lääkityksestä, jotta PSA-tulosta ei tulkita väärin.

Mitä tutkimukset kertovat libidosta

Libidoon ja seksuaalitoimintoihin liittyvät haitat on raportoitu dutasteridin suurissa satunnaistetuissa tutkimuksissa johdonmukaisesti, mutta niiden esiintyvyys on ollut maltillinen. Eturauhasen liikakasvua koskevissa tutkimuksissa libidon laskua, erektiohäiriötä ja siemensyöksyn häiriöitä raportoitiin useamman prosentin osuuksissa, selvästi enemmän kuin lumeryhmässä.

Laajassa REDUCE-tutkimuksessa, jossa yli 6000 miestä sai dutasteridia tai lumetta neljän vuoden ajan, seksuaalitoimintojen haittoja esiintyi lääkeryhmässä enemmän. Ero oli tilastollisesti merkitsevä mutta absoluuttisesti maltillinen.

CombAT-tutkimus vertasi dutasteridia, tamsulosiinia ja niiden yhdistelmää. Siinäkin seksuaalitoimintoihin liittyvät haitat olivat dutasteridiryhmässä yleisempiä, ja yhdistelmähoidossa yleisimpiä. Toisaalta oireiden takia hoidon keskeyttäneiden osuus oli pieni.

Tärkeä havainto on, että haitat ilmenevät useimmiten hoidon ensimmäisen vuoden aikana. Pitkissä seurannoissa uusien tapausten ilmaantuvuus väheni, mikä voi johtua sopeutumisesta tai siitä, että oireita saaneet keskeyttivät hoidon aiemmin.

OireHavainto satunnaistetuissa tutkimuksissaHuomioita
Libidon laskuYleisempi kuin lumeryhmässäYleensä hoidon alkuvaiheessa
ErektiohäiriöYleisempi kuin lumeryhmässäMyös ikä ja verisuonitauti vaikuttavat
Siemensyöksyn häiriötRaportoitu, yhdistelmähoidossa enemmänTamsulosiini vaikuttaa itsenäisesti
Rintakudoksen aristus tai kasvuHarvinaisempi haittaHormonitasapainon muutos
Mielialan laskuSignaali seuranta-aineistoissaSyy-yhteys epäselvä
Dutasteridi ja libido — kuvitus
Kuva: Jona / Unsplash

Miksi vaikutus on biologisesti uskottava

DHT ei ole vain eturauhasen ja ihon hormoni. Androgeenireseptoreita on myös keskushermostossa, ja DHT:n esiasteista syntyy niin kutsuttuja neurosteroideja, kuten allopregnanolonia, joka vaikuttaa GABA-välitteiseen hermoston viestintään.

5-alfareduktaasin estäminen vähentää näiden neurosteroidien muodostumista. Tämä on yksi mekanismi, jolla on selitetty mielialaan ja seksuaaliseen haluun liittyviä oireita. Mekanismi on biologisesti uskottava, mutta sen kliinistä merkitystä ei ole todistettu ihmisillä.

Samalla on syytä huomata, että veren kokonaistestosteroni tyypillisesti nousee hieman 5-alfareduktaasin estäjien käytön aikana, koska testosteronia ei muunneta DHT:ksi yhtä paljon. Libidon lasku ei siis selity matalalla testosteronilla, mikä tekee ilmiön tulkinnasta vaikeampaa.

Lähtötaso 1 kuukausi 3 kuukautta 12 kuukautta DHT-pitoisuuden suhteellinen taso (kaaviomainen esitys, ei mittausarvoja)
Kuva 1. Kaaviomainen esitys veren DHT-pitoisuuden voimakkaasta laskusta 5-alfareduktaasin estäjähoidon aikana. Kuva on havainnollistus, ei mittaustulos.

Lisäksi odotusten vaikutus on dokumentoitu. Tutkimuksissa, joissa potilaille kerrottiin seksuaalisista haitoista etukäteen, oireita raportoitiin enemmän kuin ryhmässä, jolle niitä ei mainittu. Ilmiötä kutsutaan nosebovaikutukseksi, eikä se tarkoita, että oireet olisivat kuviteltuja – ne ovat todellisia, mutta syntymekanismi on monitahoinen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisen potilaan kohdalla on usein mahdotonta sanoa varmasti, johtuuko oire lääkkeestä, perussairaudesta, ikääntymisestä vai psykologisista tekijöistä. Siksi arviointi tehdään kokeilemalla ja seuraamalla lääkärin ohjauksessa.

Oireiden kesto ja palautuvuus

Useimmilla potilailla seksuaalitoimintojen haitat helpottavat hoidon jatkuessa tai sen lopettamisen jälkeen. Koska dutasteridin poistuminen elimistöstä on hidasta, toipuminen voi kuitenkin viedä viikkoja tai kuukausia, mikä kannattaa tietää ennen lopettamista.

Osa käyttäjistä on raportoinut oireita, jotka ovat jatkuneet pitkään lopettamisen jälkeen. Finasteridin yhteydessä ilmiöstä on käytetty nimitystä post-finasteride syndrome. Tieteellinen asema on kiistanalainen: tapausselostuksia ja rekisterisignaaleja on, mutta kontrolloitua näyttöä syy-yhteydestä ei ole, eikä ilmiön esiintyvyyttä tunneta.

Toimituksen näkemys on, että potilaan kokemusta ei pidä sivuuttaa, mutta myöskään varmoja johtopäätöksiä ei voi tehdä puutteellisesta näytöstä. Oikea toimintatapa on dokumentoida oireet, keskustella niistä lääkärin kanssa ja selvittää muut mahdolliset syyt.

Erektiohäiriön taustalla on keski-ikäisellä miehellä hyvin usein verisuoniperäinen syy. Oire voi olla ensimmäinen merkki sydän- ja verisuonisairauden riskitekijöistä, joten sen selvittäminen kannattaa aina, riippumatta siitä käyttääkö potilas 5-alfareduktaasin estäjää.

Käytännön näkökulma ja urheilijan erityistilanne

Dutasteridin käyttö kuuluu lääkärin arvioon. Eturauhasen liikakasvussa hoidon hyöty on osoitettu: oireet lievittyvät, eturauhasen tilavuus pienenee ja akuutin virtsaumpitilanteen ja leikkauksen riski vähenee. Hyötyjä ja haittoja punnitaan yksilöllisesti.

Hiustenlähdön hoidossa dutasteridin käyttö vaihtelee maittain, ja kaikilla markkinoilla sillä ei ole tätä käyttöaihetta. Kosmeettisessa käyttöaiheessa haittavaikutusten punninta painottuu eri tavalla kuin sairauden hoidossa, koska hoidon hyöty on toisenlainen.

Urheilijan kannalta olennainen tieto on, että 5-alfareduktaasin estäjät olivat aiemmin Maailman antidopingtoimiston kieltolistalla peittävinä aineina, mutta ne poistettiin listalta vuonna 2009 analyysimenetelmien kehittymisen jälkeen. Kilpaurheilijan kannattaa aina tarkistaa ajantasainen lista ja tarvittaessa hakea lupa lääkkeelliseen käyttöön.

Naisille dutasteridia ei ole tarkoitettu, ja se on vasta-aiheinen raskauden aikana, koska DHT:n esto vaikuttaa sikiön kehitykseen. Siksi valmistetta käsitellessä noudatetaan valmisteyhteenvedon ohjeita, ja verenluovutusta koskevat rajoitukset on syytä tarkistaa.

Toimitus muistuttaa, ettei tätä lääkettä pidä hankkia verkosta ilman reseptiä. Kyse on pitkävaikutteisesta hormonijärjestelmään vaikuttavasta valmisteesta, jonka käyttö edellyttää diagnoosia, seurantaa ja PSA-arvojen oikeaa tulkintaa.

Aiheen jatkoksi suosittelemme artikkeleitamme PSA-arvon tulkinnasta, erektiohäiriön verisuoniperäisistä syistä sekä androgeenien vaikutuksesta hiuspohjaan.

Tärkeää. Artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi tiedoksi, eikä se ole hoito- tai käyttösuositus. Keskustele lääkärin kanssa ennen minkään lääkkeen tai ravintolisän aloittamista, erityisesti jos sinulla on perussairauksia tai käytät muita lääkkeitä.

Toimituksen johtopäätökset

Dutasteridi laskee veren DHT-pitoisuutta voimakkaasti, ja libidon lasku sekä muut seksuaalitoimintojen haitat ovat satunnaistetuissa tutkimuksissa todettuja, maltillisen yleisiä haittavaikutuksia.

Mekanismi on biologisesti uskottava DHT:n ja neurosteroidien kautta, mutta yksittäisen potilaan oireen syytä on vaikea varmistaa, koska ikä, verisuoniterveys, mieliala ja odotukset vaikuttavat samaan oireeseen.

Pitkittyneistä oireista lopettamisen jälkeen on raportteja, mutta kontrolloitu näyttö syy-yhteydestä puuttuu; oireita ei pidä sivuuttaa eikä niistä pidä tehdä ylitulkintoja.

Hoidon aloitus, jatko ja lopetus kuuluvat lääkärille, ja PSA-arvon tulkinnassa lääkitys on otettava huomioon. Jatkoluettavaksi suosittelemme artikkeleitamme eturauhasen liikakasvusta, PSA-seurannasta ja miehen seksuaaliterveyden selvittelystä.

Lähteet

  1. Andriole GL, Bostwick DG, Brawley OW, et al. Effect of dutasteride on the risk of prostate cancer (REDUCE). N Engl J Med. 2010;362(13):1192–1202.
  2. Roehrborn CG, Siami P, Barkin J, et al. The effects of dutasteride, tamsulosin and combination therapy on lower urinary tract symptoms in men with benign prostatic hyperplasia (CombAT). Eur Urol. 2010;57(1):123–131.
  3. Clark RV, Hermann DJ, Cunningham GR, et al. Marked suppression of dihydrotestosterone in men with benign prostatic hyperplasia by dutasteride. J Clin Endocrinol Metab. 2004;89(5):2179–2184.
  4. Mondaini N, Gontero P, Giubilei G, et al. Finasteride 5 mg and sexual side effects: how many of these are related to a nocebo phenomenon? J Sex Med. 2007;4(6):1708–1712.
  5. Traish AM, Hassani J, Guay AT, et al. Adverse side effects of 5α-reductase inhibitors therapy. J Sex Med. 2011;8(3):872–884.
  6. Corona G, Tirabassi G, Santi D, et al. Sexual dysfunction in subjects treated with inhibitors of 5α-reductase for benign prostatic hyperplasia: a comprehensive review and meta-analysis. Andrology. 2017;5(4):671–678.
  7. Thompson IM, Goodman PJ, Tangen CM, et al. The influence of finasteride on the development of prostate cancer. N Engl J Med. 2003;349(3):215–224.
© 2026 PalvelukarttaPalvelukartta