Istukkagonadotropiinin (hCG) historia: laboratoriosta urheiluun

Istukkagonadotropiini eli hCG on hormoni, jonka tarina kulkee 1920-luvun saksalaisista laboratorioista apteekin raskaustesteihin, hedelmöityshoitoihin, laihdutusmuotiin ja lopulta antidopingvalvonnan kieltolistalle. Harvalla hormonilla on yhtä monikäyttöinen ja yhtä kiistanalainen historia. Toimitus kokosi sen vaiheet.

Löytö ja ensimmäiset vuosikymmenet

Hormonin olemassaolo pääteltiin 1920-luvulla, kun Selmar Aschheim ja Bernhard Zondek havaitsivat, että raskaana olevien naisten virtsa sai koe-eläinten sukurauhaset reagoimaan. Tähän perustui niin kutsuttu Aschheim–Zondek-testi, joka oli ensimmäinen käytännöllinen raskaustesti.

Pian ymmärrettiin, että vaikuttava aine on istukasta peräisin oleva glykoproteiinihormoni, joka muistuttaa rakenteeltaan aivolisäkkeen gonadotropiineja. Hormonin alfa-alayksikkö on yhteinen LH:n, FSH:n ja TSH:n kanssa, kun taas beeta-alayksikkö on hCG:lle ominainen.

Juuri beeta-alayksikön tunnistaminen mahdollisti tarkat testit. Kun vasta-aineisiin perustuvat menetelmät kehittyivät 1960- ja 1970-luvuilla, raskaustestistä tuli ensin laboratoriotutkimus ja sitten kotitesti, joka on nykyisin arkipäivää apteekeissa.

Samaan aikaan hormonin lääketieteellinen käyttö alkoi kehittyä. Koska hCG vaikuttaa LH-reseptoriin, se kykenee stimuloimaan sukurauhasia. Tämä löydös avasi tien hedelmöityshoitojen ja eräiden hormonihäiriöiden hoitoon.

Varhaiset valmisteet uutettiin raskaana olevien naisten virtsasta. Nykyisin markkinoilla on sekä virtsasta puhdistettuja että biotekniikalla tuotettuja rekombinanttivalmisteita.

Lääketieteelliset käyttöaiheet

Hedelmöityshoidoissa hCG:tä käytetään laukaisemaan munasolun irtoaminen, koska se toimii LH-piikin korvaajana. Tämä on edelleen yksi hormonin keskeisimmistä käyttöaiheista maailmanlaajuisesti.

Miehillä hormonia käytetään hypogonadotrooppisen hypogonadismin hoidossa, jossa aivolisäkkeen gonadotropiinituotanto on puutteellinen. Tällöin hCG stimuloi kivesten Leydigin soluja tuottamaan testosteronia, ja hoitoon liitetään usein FSH-valmiste siittiötuotannon tueksi.

Lapsilla hormonia on käytetty laskeutumattoman kiveksen hoidossa, joskin leikkaushoito on nykyisin yleisempi valinta. Lisäksi hCG-määritystä käytetään joidenkin kasvainten merkkiaineena, mikä on diagnostinen eikä hoidollinen käyttö.

Kaikissa näissä käyttöaiheissa kyse on reseptilääkkeestä, jonka annostelu ja seuranta kuuluvat lääkärille. Suomessa valmisteiden myyntiluvista vastaa Fimea.

hCG-dieetti: esimerkki siitä, miten väite voi elää ilman näyttöä

1950-luvulla brittiläinen lääkäri Albert Simeons esitti, että pienet hCG-annokset yhdistettynä erittäin niukkaenergiaiseen ruokavalioon vähentäisivät nälkää ja kohdistaisivat painonpudotuksen rasvakudokseen. Ajatus levisi laajalle ja synnytti kokonaisen dieettiteollisuuden.

Myöhemmät kontrolloidut tutkimukset eivät tukeneet väitettä. Lijesen ja kollegoiden meta-analyysi päätyi siihen, ettei hCG tuottanut lumehoitoon verrattuna lisähyötyä painonpudotuksessa, nälän tunteessa eikä rasvan jakautumisessa.

Painonpudotus näissä hoito-ohjelmissa selittyi erittäin niukalla energiansaannilla, joka oli monissa ohjelmissa noin 500 kilokaloria päivässä. Tällainen ruokavalio johtaa painonpudotukseen hormonista riippumatta, mutta siihen liittyy riskejä: lihasmassan menetys, elektrolyyttihäiriöt, sappikivet ja rytmihäiriöt.

Yhdysvalloissa lääkeviranomainen on vaatinut hCG-valmisteisiin varoituksen siitä, ettei hormoni ole tehokas laihdutushoitona, ja on toiminut homeopaattisten hCG-laihdutustuotteiden markkinointia vastaan. Tämä on harvinaisen selkeä esimerkki viranomaisen puuttumisesta ravintolisämarkkinointiin.

hCG urheilussa ja antidopingsäännöissä

Urheilussa hCG on kiinnostanut siksi, että se stimuloi kivesten omaa testosteronintuotantoa. Tämän vuoksi sitä on käytetty erityisesti androgeenien käytön jälkeen, kun oma hormonituotanto on vaimentunut.

Maailman antidopingtoimisto on luokitellut hCG:n ja luteinisoivan hormonin kiellettyihin aineisiin peptidihormonien ryhmässä. Kielto koskee miehiä kaikkina aikoina, eli myös kilpailujen ulkopuolella. Naisilla hormoni ei ole samalla tavalla listattu, koska sen määritys ei erottele raskautta ja käyttöä samalla tavalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että miespuolisella kilpaurheilijalla hCG-löydös johtaa sääntörikkomusmenettelyyn. Jos hormonia tarvitaan lääketieteelliseen hoitoon, on haettava erivapautta eli lupaa lääkkeelliseen käyttöön ennen käyttöä.

Toimitus ei käsittele tässä artikkelissa annoksia, hoito-ohjelmia eikä mitään käyttöön liittyvää ohjeistusta. Hormonin käyttö oman hormonituotannon palauttamiseksi kuuluu lääkärin arvioon, koska se vaikuttaa koko hormoniakselin säätelyyn ja voi vaikeuttaa tilanteen diagnosointia.

Hormonin käyttöön liittyviä haittoja ovat muun muassa paikallisreaktiot, päänsärky, turvotus ja mielialan muutokset. Naisilla hedelmöityshoitojen yhteydessä merkittävä riski on munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymä, joka voi olla vakava tila.

Mitä historiasta voi oppia

hCG:n tarina on hyvä esimerkki siitä, miten sama molekyyli voi olla samanaikaisesti luotettavan diagnostiikan perusta ja perusteettoman markkinoinnin väline. Ero ei ole aineessa vaan siinä, mitä siitä väitetään ja millä näytöllä.

Toinen opetus liittyy siihen, kuinka pitkään perusteeton hoitoväite voi elää. hCG-dieetti on säilynyt markkinoilla vuosikymmeniä sen jälkeen, kun kontrolloidut tutkimukset osoittivat sen tehottomaksi. Markkinointi ei reagoi tutkimusnäyttöön samalla nopeudella kuin tiede.

Kolmas havainto on, että hormonin kyky stimuloida omaa tuotantoa ei tee siitä harmitonta. Hormoniakseli on säätelyjärjestelmä, jonka osien erillinen stimuloiminen voi muuttaa kokonaisuutta tavoilla, joita ei ole helppo ennustaa.

Suomalaiselle lukijalle käytännön johtopäätös on yksinkertainen. hCG on reseptilääke, jonka käyttö kuuluu lääkärin ohjaukseen, ja laihdutustarkoitukseen myytävät hCG-tuotteet eivät kestä tieteellistä tarkastelua.

Painonhallinnan osalta vaikuttavimmat keinot ovat edelleen maltillinen energiavaje, riittävä proteiini, voimaharjoittelu ja pitkäjänteisyys. Jos painonhallinta ei onnistu ja taustalla epäillään aineenvaihdunnan häiriötä, asia kuuluu lääkärin selvittelyyn.

Aiheen jatkoksi suosittelemme artikkeleitamme hormoniakselin toipumisesta, niukkaenergiaisten ruokavalioiden riskeistä sekä kilpirauhasen toiminnan tutkimisesta.

Toimituksen johtopäätökset

hCG löydettiin 1920-luvulla raskauden osoittamisen yhteydessä, ja sen beeta-alayksikön tunnistaminen teki nykyaikaisista raskaustesteistä mahdollisia.

Hormonin vahvat lääketieteelliset käyttöaiheet ovat hedelmöityshoidot ja miehen hypogonadotrooppinen hypogonadismi; sen sijaan laihdutuskäytölle ei ole tutkimusnäyttöä, ja viranomaiset ovat puuttuneet tällaiseen markkinointiin.

Urheilussa hCG on miehillä kielletty aine kaikkina aikoina, ja lääketieteellinen käyttö edellyttää erivapautta.

Jatkoluettavaksi suosittelemme artikkeleitamme hormoniakselin palautumisesta, painonhallinnan tutkitusta perustasta sekä hormonimääritysten tulkinnasta.

Lähteet

1. Aschheim S, Zondek B. Schwangerschaftsdiagnose aus dem Harn durch Nachweis des Hypophysenvorderlappenhormons. Klin Wochenschr. 1928;7:1404–1411.
2. Vaitukaitis JL, Braunstein GD, Ross GT. A radioimmunoassay which specifically measures human chorionic gonadotropin in the presence of human luteinizing hormone. Am J Obstet Gynecol. 1972;113(6):751–758.
3. Cole LA. Biological functions of hCG and hCG-related molecules. Reprod Biol Endocrinol. 2010;8:102.
4. Lijesen GK, Theeuwen I, Assendelft WJ, Van Der Wal G. The effect of human chorionic gonadotropin (HCG) in the treatment of obesity by means of the Simeons therapy: a criteria-based meta-analysis. Br J Clin Pharmacol. 1995;40(3):237–243.
5. Bhasin S, Brito JP, Cunningham GR, et al. Testosterone therapy in men with hypogonadism: an Endocrine Society clinical practice guideline. J Clin Endocrinol Metab. 2018;103(5):1715–1744.
6. Handelsman DJ. Clinical review: the rationale for banning human chorionic gonadotropin and estrogen blockers in sport. J Clin Endocrinol Metab. 2006;91(5):1646–1653.
7. World Anti-Doping Agency. The Prohibited List. Montreal: WADA (annually updated).